Työurani aikana jäljitettävyydellä on aina ollut merkittävä rooli ongelmien ratkaisussa. Yleensä jäljitettävyydellä on päästy kiinni tuotannon ongelmien alkulähteille ja laatupoikkeamiin. Insinöörin työ onkin aika usein melkoista salapoliisin työtä. Usein ongelmien juuret johtivat huoltoseisokkeihin.
Prosessiteollisuudessa on paljon on-line dataa, kunnossapitojärjestelmän laitetietoja ja tuotannon päiväkirjan merkintöjä. Nämäkään eivät aina välttämättä riittäneet ongelmien alkulähteille, koska paljon asioita tehdään näiden järjestelmien ulkopuolella, esimerkiksi erilaisia kokeiluja, säätöjä ja virityksiä.
Kunnossapidon huoltoseisokkeissa tekemistä hallitaan erilaisilla kuittauslistoilla, paperisilla työmääräimillä ja työluvilla. Tapahtuman jälkeen laitteiden huollot ja korjaukset dokumentoidaan kunnossapitojärjestelmään sekä laaditaan huoltoseisokkiraportti. Kuittauslistat kertovat usein, että asia on tehty, mutta usein puuttuu tieto tärkeistä havainnoista, kuten kohteiden kunnosta. Usein ongelmien juurisyitä löytyi myös laitoksen startista: mitä oli jätetty tekemättä ja mitä väliaikaisia virityksiä oli tehty. Jäljittävyyden kannalta ongelmallista oli, että useat tiedot olivat paperilla ja kaikkia tekemisiä ei oltu kirjattu minnekään!
Työturvallisuuden suhteen jäljitettävyys on usein vaikeampaa. Työlupaprosessit ja riskinarviot ovat suurimmilta osin paperilla. Työkohteiden turvallisuuden varmistaminen merkitään myös usein paperille. Läheltä piti -tilanteissa tai vahinkojen sattuessa tietoa tapahtumasta etsitään ensin luvista ja muista papereista. Tietoa saadaan myös työntekijöitä haastattelemalla. Yksi haastavin tekijä on tapahtumaketjun aikaleimojen puuttuminen: milloin turvallistaminen oli tehty, milloin riskinarvio oli tehty, milloin työ alkoi ja milloin vahinko tapahtui. Työluvan myöntämishetki ei kerro työn aloitusta.
Jäljitettävyyttä voidaan parantaa merkittävästi tekemisen digitaalisilla hallintatyökaluilla ja tekoälyllä. Parempi jäljitettävyys on suoraan yhteydessä myös tuottavuuteen! Tulevaisuuden kehitystyössä olisi tärkeää ottaa käyttöön täysin digitaalisia järjestelmiä, jotka integroivat kaikki keskeiset tiedot – tuotannon, kunnossapidon ja turvallisuuden – yhteen. Näiden järjestelmien tulisi mahdollistaa reaaliaikainen tiedonkeruu ja -analyysi sekä automatisoida rutiinit, kuten aikaleimojen lisääminen ja poikkeamien tunnistaminen. Tekoäly voisi tukea jäljitettävyyttä tarjoamalla analyysejä ja ehdotuksia ongelmien juurisyiden korjaamiseksi. Panostamalla digitaalisiin innovaatioihin voidaan parantaa niin tuottavuutta, turvallisuutta kuin ongelmanratkaisuprosesseja merkittävästi.
Suomi
English (UK)
Svenska