Teollisuuden huoltoseisokin suunnittelun pääkohdat sekä tyypillisimmät haasteet

Teollisuuden huoltoseisokissa laitos ajetaan alas huolto- ja ylläpitotoimia varten, koska useampia laitoksia ei voida huoltaa niiden ollessa käynnissä. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon ennakoivaa kunnossapitoa, ylläpitoa ja vaadittavia korjauksia, jotta tuotantoa voidaan tehdä ilman suunnittelemattomia seisokkeja.  

Koska seisokki on tapahtumana haastava, huolellinen suunnittelu on erityisen tärkeää. Seisokin aikana tehdään paljon töitä rajatussa ajassa useiden eri osapuolten toimesta. Valmisteluun käytetään paljon aikaa, jotta tapahtuma sujuisi halutussa aikataulussa tehokkaasti ja turvallisesti. Suunnitelma on tärkeää laatia yhdessä tuotannon ja kunnossapidon yhteistyönä, koska useat työt tarvitsevat tuotannon henkilöstön valmisteluja mm. turvallistamisia, prosessin erotuksia ja puhdistuksia.

Ensimmäisenä määritellään seisokin aikataulu, joka määräytyy käytettävissä oleva ajan tai kriittisen työn perusteella. Aikataulun jälkeen tehdään työlistat töistä, jotka mahtuvat suunnitellun aikataulun sisään. Työlistoihin liittyy oleellisesti erilaiset työohjeet, turvallistamiset ja prosessin erotukset. Näiden jälkeen kartoitetaan töihin vaadittavat resurssit, jotta pysytään halutussa aikataulussa. Resursseina käytetään sekä omia henkilöitä että alihankkijoita.

Aikataulua on yleensä haastava suunnitella, koska töihin sisältyy valmistelevia tehtäviä ja eri osapuolten töitä. Haasteena on myös, että tilanteet usein elävät ennen seisokin suoritusta. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmia joudutaan monesti muuttamaan mm. jonkun yllättävän korjaustarpeen vuoksi.

Tapahtumat suunnitellaan usein hyödyntäen kunnossapitojärjestelmiä, joista kunnossapidon työlistat siirretään edelleen joko taulukkolaskenta- tai projektiohjelmiin. Usein kunnossapitotyöt ovat erillisinä työlistoina ja tuotannon työt (puhdistukset, turvallistamiset ja prosessin erotukset) ominaan, koska ei ole kaiken kattavaa järjestelmää. Tämä asettaa myöhemmin haasteita seisokin läpiviennille, koska tieto ei ole keskitetysti yhdessä paikassa.

Resurssisuunnitelussa määritellään töille vaadittava työntekijät ja erilaiset suuremmat työkalut kuten nosturit. Suunnittelussa tarkastellaan myös töiden vaatimat hyödykkeet kuten paineilma, vesi ja sähkö. Oleellista on ajoittaa hyödykekatkot niin, etteivät kriittisimmät työt kärsi.

Kokonaisuuden hallinnan kannalta haastavinta perinteisten työkalujen osalta on se, että ei saada helposti tulkittavaa ja käytettävää yhtenäistä listaa. Suunnittelun haasteena on myös, että suunnitelmat saadaan henkilöstölle hyvin lähellä tapahtumaa. Tällöin suunnitelmiin vaikuttaminen jää vähäiseksi ja töihin valmistautuminen jää osin lyhyeksi. Yksi merkittävimmistä haasteista on myös töiden riippuvuuksien suunnittelu ja myöhemmin niiden hallinta. Töiden välisten riippuvuuksien vuoksi myös lähellä seisokkia tapahtuva suunnitelman muutos on haastavaa.

Perinteisten suunnittelutyökalujen tilalle on tarjolla myös innovatiivinen sovellus Tool4pro. Tällä työkalulla huoltoseisokit saadaan paremmin hallittua suunnittelusta toteutukseen. 

-Lasse Kauppinen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *